Työpaikkailmoitus, kuvaus arjesta vai arvoista?

’Arvot ovat asioita, joita pidämme hyvinä. Arvojen tehtävänä ei ole kuvata sitä, mikä on totta, vaan sitä, minkä toivottaisiin olevan totta. Toisin kuin usein kuulee sanottavan, arvojen ei siis tarvitse olla tapahtumisen tasolla totta ollakseen olemassa.’ Antti Kylliäinen

Rekrytointi on yrityksen tärkein prosessi. Siksi myös sen työkalujen tulee olla huippuluokkaa, ja työpaikkailmoitus on usein yksi prosessin keskeisistä välineistä. Työpaikkailmoitus on kohdennettu viesti juuri toivotunlaiselle vastaanottajalle. Se on kuvaus työtehtävästä itsestään, mutta myös kuvaus työyhteisöstä, yrityksen kulttuurista ja arvomaailmasta. Sen pitäisi toimiakseen kuvata todellista arkea, mutta parhaimmillaan visioida myös tulevaisuutta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Tehtävän sisältö on työpaikkailmoituksen ydin. Silti sekä yrityksen että työntekijän on sovittava yhteen muullakin tavoin kuin ammatillisesti. Oikean osaamisen lisäksi yrityksen on saatava palkattua kulttuuriinsa sopivia ja sitä täydentäviä ihmisiä tehdäkseen tulosta ja saavuttaakseen päämääriään. Yhtään vähäisempiä eivät ole työnhakijoiden tavoitteet, he etsivät omaan osaamiseensa ja vahvuuksiinsa pohjautuvaa työtä olosuhteissa ja ympäristössä, jonka kokevat omakseen, ja josta löytävät merkitystä. Vain näin syntyy voittava kombinaatio!

Kerro siitä mitä oikeasti on

Jokaisella yrityksellä on kulttuurinsa ja jotkin sitä elossa ja voimissa pitävät  ominaisuudet, jotka ovat hyviä. Muutenhan yritystä ei olisi olemassakaan. Jokainen työpaikka voi lähtökohtaisesti olla sopiva jollekulle. Siksi rekrytointiviestinnässä on paras pitäytyä siinä mitä oikeasti on.

Arvot ovat jo määritelmänsäkin mukaisesti huono tapa kuvata kulttuuria, sillä ne kertovat siitä, minkä toivottaisiin olevan totta – mitä yrityksessä pidetään hyvänä ja, mihin pyritään. Työnhakijaa kiinnostaa työpaikkailmoituksessa ja muussakin rekrytointiviestinnässä, se millainen yrityksen tosiasiallinen kulttuuri on, millaista työpaikalla on tehdä töitä, millaisena johtaminen arjessa näyttäytyy ja millaiset ovat työpaikan ihmissuhteet, miten työpaikalla puhutaan ja käyttäydytään. Siksi näiden asioiden kuvaaminen todenmukaisesti ja vaikkapa konkreettisin esimerkein on rekrytoinnin onnistumisen kannalta erittäin kannattavaa!

Hyveet – unohdettu ’supervoima’

’Arvojen sijaan rekrytointiviestinnässä kannattaisi puhua hyveistä, sillä hyveiden yhteys todellisuuteen on paljon vahvempi kuin arvojen tapauksessa.’ Antti Kylliäinen

Hyveet ovat työyhteisön supervoimia – ne ovat ominaisuuksia, jotka tuottavat hyvää sekä ihmiselle itselleen että koko yhteisölle ja toimintaympäristölle. Hyveiden luonteeseen kuuluu nimenomaan niiden toteutuminen teoissa ja toiminnassa. Hyveet näkyvät ja kuuluvat työpaikalla.

Kumman työnantajan sinä valitsisit, sen joka ilmoittaa arvoikseen rohkeuden, vastuullisuuden ja luotettavuuden, vai sen, joka ilmoittaa samat ominaisuudet hyveikseen? Edellinen kertoo pyrkivänsä olemaan rohkea, vastuullinen ja luotettava, jälkimmäinen antaa lupauksen siitä, että se on rohkea, vastuullinen ja luotettava.

Arkisessa puheessa, mutta myös läpikotaisin mietityssä organisaatioviestinnässä arvot ja hyveet menevät sekaisin. Siitä kertoo eetikko ja arvofilosofi Antti Kylliäisen tekemä väitöstutkimus. Helsingin pörssiin noteerattujen yritysten ”arvoista” 56 % on hyveitä (jotka eivät siis ole arvoja eli itsessään hyviä päämääriä vaan välineitä), 27 % muita välineitä ja vain 17 % oikeita arvoja. Yksi suurimmista rekrytoinnin riskeistä on epäonnistunut kulttuurimatch. Siihen karahdetaan, jos toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä.

Pengo esiin hyveesi

’Kertomalla rekrytointiviestinnässään keskeisimmät hyveensä yritys voi totuudenmukaisesti kuvata sekä oman työkulttuurinsa ytimen että sen, millaisia ominaisuuksia se odottaa uudelta työntekijältä. Yrityksen etujen mukaista olisi nimittäin onnistua rekrytoimaan ihmisiä, joilla on jo valmiiksi yrityksessä keskeisiksi todetut hyveet, jolloin uudet työntekijät paitsi solahtavat yritykseen kuin kalat veteen myös vahvistavat hyveillään yrityksen kulttuuria.’ Antti Kylliäinen

Meille kaikille, jotka olemme kiinnostuneita omista hyveistämme, eetikko Antti Kylliäinen on kehittänyt ilmaisen Hyveet taskussa -testin (www.hyveettaskussa.fi), johon on koottu suomalaisessa työelämässä keskeisimmiksi osoittautuneet 21 hyvettä. Tekemällä testin kuka tahansa voi selvittää, mitkä hyveet omassa itsessä ovat vahvimpina ja missä taas on vielä kehittämisen varaa. Samalla pääsee sukeltamaan hyveiden maailmaan, tutustumaan niihin ominaisuuksiin, joita universaalisti kutsutaan keskeisiksi hyveiksi.

Antti Kylliäinen on kehittänyt myös yrityksille Omat eväät -nimisen hyveprosessin, joka on aivan ainutlaatuinen eurooppalaisessakin mittakaavassa.

Jutun taustalla on keskusteluja viime syksyllä eetikko ja arvofilosofi Antti Kylliäisen kanssa sekä alkuvuonna 2023 hänelle esitettyjä jatkokysymyksiä arvoista ja hyveistä.

Jos kiinnostuit hyveistä ja hyveprosessista, lisää tietoa löydät täältä: https://lykeion.fi/