Reaktorin Hanna Hagström: Tekoäly on moderni työkalu
Tekoäly on arkisempi asia kuin suuret utopiamaalailut antavat olettaa. Reaktorin tekoälyliiketoimintojen johtajan Hanna Hagströmin mukaan jokaisen meistä olisi hyvä ymmärtää tekoälyn toiminnasta perusasiat – ja unohtaa sen inhimillistäminen.
Kun Saudi-Arabian kansalaisuuden saanut Sophia-robotti sanoi vuonna 2016 tuhoavansa ihmiset, tekoälyutopiat läikähtivät monen mielessä vähän liian lähelle tätä hetkeä ja todellisuutta.
Tieteiselokuvissa ja supertekoälyä käsittelevissä puheenvuoroissa ovat aika ajoin nousseet esiin uhkakuvat, joissa tekoäly ottaa valtaansa ihmiset ja tuhoaa ihmiskunnan.
Arjen uhkakuvissa puolestaan nousevat esiin pelot työpaikkojen häviämisestä.
Syksyllä 2018 Accenturen, SAS:n ja Intelin tekemän globaalin kyselyn mukaan lähes 20 prosenttia vastaajista kertoi, että henkilöstön pelko työpaikkojen menetyksestä hidastaa tekoälyn käyttöönottoa yrityksessä.
Tekoälyn kehittäminen vaatii myös vakavaa eettistä keskustelua. Mutta siihen, että tekoäly alkaisi toimia itsenäisesti ja kuin ihminen, on pitkä – ehkä loputon – matka. Sophia-robotinkin vastaukset ja keskustelut ovat käsikirjoitettuja, eikä se ymmärrä edes kaikkia kysymyksiä.
– Tekoälyllä ei ole moraalia eikä ymmärrystä kontekstista. Mutta se pystyy käsittelemään laajoja datamassoja ja montaa datalähdettä yhtä aikaa ja tekemään optimointia ylivoimaisesti ihmiseen nähden, Reaktorin tekoälyliiketoimintojen johtaja Hanna Hagström sanoo.
Hän antaa yksinkertaisen esimerkin siitä, mihin tekoäly pystyy ja mihin ei. Voimme luoda robotin, joka paistaa lettuja tiettyjen määritysten mukaan. Mutta robotti ei osaa itsenäisesti esimerkiksi pohtia, miten taikinasta voisi tehdä maistuvamman esimerkiksi lisäämällä siihen jotain yllättävää raaka-ainetta.
Hagströmin mukaan tekoäly terminä johtaa jo itsessään siihen, että alamme inhimillistää sitä. Kun mukaan lisätään yritysten auloissa mukavia juttelevat Pepper-robotit sun muut, on varsin inhimillistä inhimillistää tekoälyä. Mutta sitä se ei ole.
– Tekoäly on työkalu, Hagström muistuttaa.
– Meidän pitää ajatella, mikä on ongelma, jonka haluamme ratkaista – ei niin, että meillä on tekoäly ja pohdimme, mitä se voisi ratkaista.
Älä huoli – töitä on ihmisille tulevaisuudessakin!
Mutta entä se arkisempi pelko? Siis se, että tekoäly vie meiltä työt?
Maailma on pelkästään viimeisen parinsadan vuoden aikana kokenut suuria mullistuksia, jotka ovat aina pelottaneet. Töitä on hävinnyt ja uusia syntynyt tilalle. Hagströmin mukaan niin tulee käymään nytkin.
– Ihmiset ovat aina keksineet itselleen tekemistä.
Työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan tekoälyn myötä häviää noin 15 prosenttia työpaikoista, mutta Suomessa kokonaisvaikutukset olisivat esimerkiksi Saksaan verrattuna pienemmät, sillä täällä helposti automatisoitavia, rutiinitehtäviä sisältäviä työpaikkoja on vain noin 9 prosenttia työpaikoista (Saksassa 30 %).
Työn luonne kuitenkin muuttuu ja raportin mukaan jopa miljoona suomalaista on varauduttava kouluttamaan uudestaan. Tekoälyn mukanaan tuomassa murroksessa häviää myös korkeasti koulutettujen, kuten juristien, lääkäreiden ja pankinjohtajien, töitä. Konsulttiyritys Gartnerin mukaan jo vuonna 2020 tekoäly luo kuitenkin enemmän työpaikkoja kuin hävittää niitä. Työpaikkojen syntymisessä voittajia ovat erityisesti terveydenhuolto, julkinen sektori ja koulutus.
Hagström muistuttaa, että tekoälyllä ja ihmisellä on perustavanlaatuinen ero, ja se on tietoisuudessa ja ymmärryksessä.
– Tekoäly voi esimerkiksi antaa suosituksen, mutta asiantuntijaa tarvitaan edelleen hyväksymään se. Vielä pitkään meidän on toimittava niin, että ihminen tekee päätökset. Automatisoinnin kanssa samaan aikaan kasvaa kompleksisuus, esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmissä. Työ ei näytä häviävän, Hagström sanoo.
Tekoäly toimittajana ja johtoryhmässä
Tekoälyä hyödyntävää teknologiaa on joka puolella. Google, Netflix ynnä muut käyttävät tekoälyä muun muassa räätälöityihin näkymiin ja suosituksiin.
Ylellä Voitto-robotti on jo kahden vuoden ajan kirjoittanut urheilu- ja vaaliuutisia ja nykyisin se antaa myös suosituksia Uutisvahti-sovelluksessa. Samalla se helpottaa toimittajien työtä hoitamalla rutiininomaisia juttuja, jolloin toimittajille jää enemmän aikaa merkittävämpien artikkelien tekoon.
– Tällä hetkellä Voitto kirjoittaa noin 100 artikkelia ja piirtää noin 250 kuvaa viikossa. Tulevaisuudessa Voitto tulee auttamaan toimittajia merkittävästi enemmän. Siitä tulee toimittajien älykäs apuri, tuoteomistaja Jarkko Ryynänen ja pääsuunnittelija Aki Kekäläinen Yle News Labistä kertovat. Voitto-robotilla on oma Twitter-tilikin.
Myös Tieto on testannut tekoälyä johtoryhmätoiminnassa. Datakeskeiset liiketoiminnot -yksikön johtoryhmään on kuulunut jo vuodesta 2016 lähtien Alicia T -niminen tekoäly, jonka tehtävänä on kaivaa esiin faktatietoa ja analyysia päätöksenteon tueksi.
Näissäkin tapauksissa puhutaan kuitenkin samasta asiasta, josta Hagström mainitsee jo aiemmin: tekoäly on ensisijaisesti työtekijälle ja yritykselle työkalu.
Eikä tekoälyn ymmärtäminen kuulu vain IT-nörteille. Päätöksenteon, työelämän muutosten ja investointien näkökulmasta jokaisen meistä pitäisi ymmärtää tekoälystä perusasiat. Perusasioiden ymmärtäminen voi myös hälventää tekoälyyn liittyviä pelkoja ja mystiikkaa.
Vastauksena tähän Helsingin yliopisto ja Reaktor ovat kehittäneet kaikille avoimen, verkossa järjestettävän tekoälykurssin, jonka ensimmäinen, englanninkielinen versio keräsi yli 100 000 osallistujaa 80 maasta. Syksyllä 2018 avattiin myös suomenkielinen verkkokurssi, The Elements of AI.
Hagström on ollut mukana kehittämässä kurssia.
– On tärkeää, että ymmärrämme tekoälyä ja sitä, mitä sillä voidaan tehdä. Jos vain pieni ryhmä tekoälyn syväasiantuntijoita tekee päätökset meidän puolestamme, emme enää puhu osallistavasta yhteiskunnasta. Tällä hetkellä on oleellista, että keskusteluun osallistuvat laajasti erilaiset osaajat, jotta tunnistamme millaisia ongelmia tekoälyllä on hyvä ratkaista, Hagström sanoo.
– Kun ymmärrämme tekoälyä paremmin yhdessä, voimme lähteä Suomessa tavoittelemaan taivaita.
Kurssia suorittamaan kirjautunut ryhmä on ollut hyvin heterogeenistä niin ammattitaustaan, ikään kuin sukupuoleenkin nähden. Palautteesta on ollut nähtävissä se, että tekoälyyn liittyy lähtökohtaisesti paljon mystifisointia.
– Palautteissa on ollut muun muassa sellaisia, että ”olen vähän pettynyt, kun kaikki taianomaisuus tekoälystä karisi kurssin myötä”, Hagström naurahtaa.