
Miten usein työpaikkaa kannattaa vaihtaa? Asiantuntija kertoo, millainen CV herättää rekrytoijassa kysymyksiä
Artikkelin on kirjoittanut Hanna Koivisto ja se on alkuperäisenä julkaistu Duunitorilla
Takana on viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa – pitäisikö alkaa etsiä uutta työpaikkaa, ettei vaikuta jämähtäneeltä? Entä antavatko lyhyet työsuhteet kuvan sitoutumiskyvyttömyydestä? Kysyimme asiantuntijalta, miten usein työpaikkaa kannattaa vaihtaa.
Miten erilaisiin urapolkuihin suhtaudutaan työnhaussa ja miten usein työpaikkaa kannattaa vaihtaa uran kannalta, rekrytoinnin asiantuntija Marju Vuorensalmi?
”Tähän ei valitettavasti ole valmista vastausta”, paukauttaa rekrytointiyritys Businessliken johtava konsultti Vuorensalmi. Hänellä on takanaan yli 30 vuoden ura rekrytoinnin parissa.
Vuorensalmen mukaan nykyaikaisessa rekrytoinnissa ei tuijoteta pelkkää ansioluetteloa, nimikkeitä ja työssäoloaikoja, vaan hakijoita tutkitaan tapauskohtaisesti. Se, mitä rekrytoinnissa painotetaan, riippuu myös muun muassa työnantajasta, työnkuvasta ja rekrytoijasta.
”Jos henkilö ja hänen osaamisensa ovat kiinnostavia, ja hän on innostunut kehittämään omaa ammattitaitoaan, se on paljon mielenkiintoisempaa kuin se, kuinka kauan hän on ollut jossain töissä.”
Vuorensalmen mukaan ajattelu, jossa uraa luodaan jollekin ulkopuoliselle, on vanhanaikaista.
”Aiemmin kuuli, että joku ei ottanut vastaan tiettyä työtä tai lähtenyt vaikka ulkomaille, koska se näytti huonolta CV:ssä. Onneksi nykyään uraa mietitään enemmän omien kiinnostusten pohjalta.”
Nopeat vaihdot tarvitsevat selitystä
Osaamisesta ja innostuksesta huolimatta työuraa voi joskus olla paikallaan selittää. Vuorensalmi kertoo, että kaikenlainen äärikäyttäytyminen pistää rekrytoijan silmään.
”Jos CV on esimerkiksi todella hengästyttävä, rekrytoija miettii, miksi henkilö on käyttäytynyt työelämässä näin. Onko siinä jotain ongelmaa?”
Rekrytoijan kannalta merkityksellistä on se, onko hakija ehtinyt aiemmissa työpaikoissaan oppia jotain. Oppiminen ei ehkä tapahdu parissa kuukaudessa.
”Siksi repaleiseenkin ansioluetteloon kannattaa lyhyesti kirjata, mitä kussakin työpaikassa on oppinut ja mitä siellä on saavuttanut.”
Toisaalta tiuhat työpaikan vaihdot kuuluvat Vuorensalmen mielestä työelämään erityisesti uran alkuvaiheessa, kun haetaan työkokemusta, kartutetaan osaamista ja etsitään omaa suuntaa.
Ja voi poukkoilevasta, mutta toki johdonmukaisesta, urasta olla hyötyäkin, jos työpaikkaan haetaan uteliasta ja innostunutta tekijää, joka pulppuaa energiaa. Silloin pysyvyys ei välttämättä ole tärkein kriteeri.
”Kaikki riippuu paikasta ja osaamisesta. Voihan esimerkiksi olla, että organisaatiossa kaivataan vahvaa muutosjohtajaa. Kun muutokset ovat ohi, tarvitaan taas erilaista osaamista.”
Olenko jämähtänyt?
Työnhakijaa voi mietityttää myös se, miten rekrytoija kokee pitkän uran saman työnantajan palveluksessa. Nähdäänkö hakija paikalleen jämähtäneenä ja kykenemättömänä muutoksiin?
Vuorensalmi huomauttaa, että vaikka pitkä ura samassa paikassa ei ehkä ensisilmäyksellä näytä kaikkein dynaamisimmalta, todellisuus voi olla toinen.
”Parissa vuosikymmenessä on voinut tapahtua paljon. Käytetty teknologia on vaihtunut, toimiala ja organisaatio ovat muuttuneet ja vuosien varrella yksi ihminen on voinut työskennellä monissa erilaisissa projekteissa. Sellaiset asiat kannattaa ehdottomasti nostaa CV:hen.”
Vuosikausiksi samaan organisaatioon jumiutunut henkilö saattaakin siis olla mukautuva luottotyyppi, joka on haluttu pitää talossa ja jolle on aina tarjottu uusia mahdollisuuksia.
Jos työn luonteesta ei löydy luonnollisia selityksiä samassa työssä pysymiselle, sellaisia voi löytyä muilta elämänalueilta.
”Jos itsestä tuntuu, että asiaa pitää selventää, voihan sitä kertoa, että työ sopi hyvin silloiseen elämäntilanteeseen. Esimerkiksi, että lapset olivat pieniä ja puoliso paljon työmatkoilla, työpaikka oli lähellä kotia ja työajat joustavat. Monille liimana tuntuvat toimivan kivat työkaverit ja hyvä työyhteisö. Kun käyttäytymiselle on luonnollinen selitys, se antaa CV:tä tutkivalle rekrytoijalle tärkeää tietoa.”
Selitä se, mikä itsessä herättää kysymyksiä
Millaiset asiat sitten pitäisi työnhaussa selittää? Vuorensalmi kehottaa lukemaan oman hakemuksen ja CV:n läpi ja miettimään, mihin johtopäätökseen toinen niitä lukiessa tulee. Jos itselle tulee sellainen olo, että jokin asia herättää kysymyksiä, sellaisia herää varmasti rekrytoijallekin.
”CV:hen ei kaivata mitään pitkiä sepustuksia, mutta pieni selitys selventää urapolkua ja taklaa jatkokysymyksiä.”
Vuorensalmen mukaan johdonmukaisella CV:llä on merkitystä varsinkin silloin, kun hakijoita on paljon. Silloin hakemuksista karsitaan helposti ensimmäisenä ne, jotka aiheuttavat kysymyksiä. Jos hakijoita on vähän, tilanne on helpompi. Silloin rekrytoija ehtii tutkia jokaista hakijaa paremmin ja saattaa jopa keskustella kunkin kanssa.
”Tärkeintä on, että ei tule helposti selitettävien urakäänteiden takia rajatuksi pois ennen kuin niitä pääsee selittämään itse keskustelussa rekrytoijan kanssa.”
Työpaikkailmoitus kertoo organisaation odotuksista
Työhakemuksessa kannattaa kiinnittää huomiota työnantajan odotuksiin. Niistä saa vihiä ainakin työpaikkailmoituksesta, jos sellainen on ja se on hyvin laadittu.
Haetaanko esimerkiksi pitkää yhteistä taivalta, pysyvyyttä luovaa johtavaa tai pitkän linjan asiakaspalvelijaa, joka oppii tuntemaan asiakkaiden tarpeet juurta jaksaen? Vai onko yritys hakemassa tekijää lyhytkestoiseen hankkeeseen, määräaikaiseen tehtävään tai pestiin, josta on tarkoitus siirtyä pian eteenpäin muihin tehtäviin?
Työnantajan rekrytointilinjaa voi selvittää myös tutkimalla esimerkiksi LinkedInissä, minkä taustaisia ihmisiä organisaatioon on aiemmin palkattu.
”Jos oma aiempi ura ei ole ihan yhteensopiva työnantajan toiveiden ja odotusten kanssa, perustelisin hakijana hyvin vahvasti, mikä ohjaa minua hakemaan juuri tätä paikkaa,” Vuorensalmi vinkkaa.