Henkka Hyppönen: Menestys ei ole synnyinlahja

Menestys työelämässä on usein sattumien summa, mutta vaatii sinnikkyyttä jaksaa karikoiden ja vaikeiden aikojen yli. Kyky ottaa palautetta vastaan, oppia siitä ja valmius muuttaa ajatteluaan sekä toimintatapojaan ovat työelämän keskeisiä menestystekijöitä.

Luontaisesti lahjakas ihminen pärjää koulutusputken läpi yleensä pienin ponnisteluin. Lahjakkaaksi kutsutulla ihmisellä on jokin ominaisuus, joka erottaa hänet esimerkiksi ikäryhmästään. Ongelmat alkavat, kun lahjakas ihminen kohtaa työelämän vaikeudet.

– Lahjakkailla ja sinnikkäillä ihmisillä on ero. Lahjakkailla on yleensä se ongelma, että he ovat nuoresta alkaen tottuneet samaan kaiken todella helposti. Kun sitten alkaa esimerkiksi yritysmaailmassa mainittu kuolemanlaakso, niin he eivät jaksa sitä, ja kuvittelevat, että tämä on mahdotonta, kun eivät onnistu siinä heti, sanoo Työ & Tulos -yrityksen luova johtaja Henrik “Henkka” Hyppönen.

Työelämässä lahjakkuutta enemmän korostuu sinnikkyys. Sinnikkyys puskea eteenpäin vaikeuksista huolimatta. Sinnikkyydellä on kuitenkin rajansa. Tämä näkyy Hyppösen mukaan etenkin menestyvissä yrittäjissä.

– Jos tutkii menestyneitä yrittäjätarinoita, niin usein sieltä löytyy taustalta sinnikkyys. Menestyneet yrittäjät eivät välttämättä ole muita lahjakkaampia, vaan he ovat jaksaneet kuolemanlaaksojen läpi. Sinnikkäät sietävät hidasta kehitystä ja oppivat koko ajan uutta. Mutta tässä sinnikkyydessä ei ole kyse myöskään jääräpäisestä pään seinään hakkaamisesta vaan kyvystä tehdä muutoksia toiminnassa, Hyppönen määrittelee.

Ryhmässä tehdään tulosta

Työelämä on muuttunut entistä ryhmätyökeskeisemmäksi. Edes stereotyyppiset yksin nurkassa koodaajatkaan eivät enää ole softafirmojen arkea. Hyppösen mukaan kyse on myös esiintymistaidoista.

– Lähes kaikista ammateista on tullut yhteistyöammatteja. Töitä tehdään ryhmässä ja tehdään paljon tehokkaampaa ja luovaa duunia. Monet ammatit ovat myös esiintymisammatteja ihan käytännössä. On pakko saada kontakti ihmisiin, että saadaan tekoja aikaiseksi.

Moniosaaja-termin Hyppönen jättäisi kuitenkin työelämästä pois, etenkin jos menestystekijöitä etsitään.

– En tiedä, onko sellaista olemassakaan kuin moniosaaja. Menestyvä työntekijä tarvitsee ehdottomasti alansa syväosaamista, historian tuntemusta toimialaltaan. Mutta siinä mennään pieleen, jos palkataan pelkkiä syväosaajia, sillä uudet ajatukset ja ideat eivät tule sisältäpäin. Pitää löytyä laaja-alaisempaa ajattelua, Hyppönen pohtii.

Sattumat osana menestystä

Menestys ja työelämässä pärjääminen on myös sattumaa. Usein menestyjistä ajatellaan, että he ovat itse menestyksensä rakentaneet. Mutta Hyppönen muistuttaa, että taustalla on vuosikymmenien ja sukupolvien työ.

– Yksi osa menestystä on vaan sitä, että olosuhteet sattuvat olemaan oikeita. Ja siellä taustalla on paljon muiden tekemää työtä.

Vaikeina aikoina rohkeutta rekrytointiin

Talous jurnuttaa Suomessa tasaisesti paikoillaan ja yleinen ilmapiiri huokuu pessimismiä. Vaikeina aikoina myös yritysten rekrytoinnit tiukentuvat ja muuttuvat varovaisemmiksi. Mutta juuri tällä hetkellä rekrytointien pitäisi olla ennakkoluulottomia ja rohkeita. Kukaan ei tiedä, mistä uusi menestys löytyy. Historiasta se ei ainakaan löydy.

– Tämä on se aika jolloin yritysten pitäisi palkata suuremmalla riskillä ihmisiä. Me unohdamme aina tällaisessa murrosvaiheessa, missä kukaan ei tiedä minkälainen tulevaisuudesta tulee, että me teemme tulevaisuuden. Kiinnostava kokoelma erilaisia ihmisiä, joilla on kuitenkin riittävästi yhteistä arvopohjaa, johtaa usein siihen, että voi syntyä jotain täysin mullistavaa tai jopa uusia toimialoja, Hyppönen opastaa. Uskon paljon siihen, että jos palkkaa paljon hyviä ihmisiä, loppujen lopuksi syntyy ihmeellisiä tuloksia. Mutta aina ei etukäteen tiedä, mitä ne ovat.

Hyppösen työura ja jatkuva oppimisen palo

Henkka Hyppösen oma työura on johtanut paikallisradion harjoittelusta Suomen suosituimmaksi radioääneksi Kiss FM:n aamuradiossa ja television talk show -isännäksi. Nykyisin Hyppönen toimii luovana johtajana Työ & Tulos -yrityksessään, on kirjailija ja vetää suosittua Hyvät ja huonot uutiset -ohjelmaa. Vaikka Hyppönen karsastaakin menestyksen käsitettä, on yksi tärkeä ominaisuus hyvä pitää mielessä.

– Olen aina miettinyt, että ainoa asia mistä voi itse vastata, on oma tekeminen ja vastuun ottaminen omasta tilanteestaan. Joku voi ahdistua siitä, kuinka paljon vastuuta tungetaan yksilölle. Mutta näen sen vapauttavana, koska se on ainoa alue jossa jotain voi tehdä. Jos jää muiden armoille, ei voi vaikuttaa omaan kohtaloonsa. Yksinkertainen keino on ottaa paljon palautetta vastaan, tutkia sitä, ja joka päivä pyrkiä tekemään jotain sellaista, joka laajentaa omaa osaamisaluetta.

Tällä hetkellä Hyppösen kalenteri täyttyy kolmen ihmisen työn edestä. Viime vuonna hän teki neljää työtä yhtä aikaa kirjottaessaan muiden töiden lisäksi kirjaansa. Jatkuva uuden oppiminen ajaa myös jatkuvasti uusiin haasteisiin.

– Mä uskon jatkuvaan oppimiseen. Yritän valita tekemiseni niin, että heti kun oppiminen hidastuu radikaalisti ja loppuu, alan tekemään työtäni toisella tavalla tai sitten kokonaan ihan uutta juttua.

Teksti: Matti Keränen